Rapusilakat

Kouluruokainhokkien muistelut jatkuvat. Rapusilakat olivat minun kouluaikana ainakin meidän koulussa ykkösinhokki, vaikka rehtorimme Raimo M. kuinka näitä herkuikseen kehui. Halmeen leipomon kassa taisi kilistä iloisesti rapusilakkapäivänä. Mutta niin vaan tässäkin maku muuttuu vanhetessa. Nämä olivat ennakkoluulostani huolimatta enemmän kuin ihan syötäviä.

Ainesluettelo on tässä nyt vain suuntaa antava:
silakkafileitä
tomaattipyrettä
kermaa
ripaus sokeria
suolaa ja valkopippuria
tilliä (mieluiten tuoretta)

Ripottele leivinpaperinpäälle ohuelti suolaa ja valkopippuria. Levitä silakkafileet nahkapuoli ylöspäin mausteiden päälle. Ripottele päälle vielä  hieman tilliä. Kiedo silakat rulliksi ja asettele uuninkestävään matalaan vuokaan.
Sekoita kermaan muutama lusikallinen tomaattipyrettä ja ripaus sokeria tomaattia pyöristämään (2 dl kermaa/ n. 1-2 rkl pyrettä). Voit ohentaa tai jatkaa kermaseosta tarvittaessa maidolla tai vedellä. Kaada kermaseos silakoiden päälle. ripottele lisää tilliä.
Paista  200 asteisessa uunissa n. puolituntia.

Lisukkeeksi sopii mm. keitetyt tai muussatut perunat, tumma leipä ja salaattia.

Emännän kommentit:
Kyllä se kerma vaan tekee ihmeitä, vielä jos fileet olisi itse perattu "oikeista silakoista" niin tämähän olisi ollut oikein herkullista. Niin ja tuoretta tilliä. Nyt oli käytössä vain parasta ennen päivättyä kuivattua tilliä - koskakohan ja mitä varten tuollaisenkin olen kaappiini hankkinut?
Ohjeita selatessa monessa mainittiin, että rapusilakat maistuvat myös kylmänä. Tämän voin uskoa, mieleen tuli heti pieni hapanleipäpala ja sen päällä silakkarulla tillioksalla - ei varmaankaan hassumpaa. Valitettavasti en tällä kertaa vaan päässyt tuota testaamaan, sillä kaik män kerralla, sen verran hyvin maistui tuo annos meille. Terveisiä vaan rehtori Raimolle!