Macaron-leivokset

Macaronit ovat olleet monessa esillä, joten pitihän minunkin niitä kokeilla tehdä. Kolmannella yrityksellä sain jo sen näköisiä, että kehtasin tänne laittaa ylös. Valmistus ei periaatteessa ole vaikeaa, mutta omat niksinsä siinä on ja erityiskiitokset Jauhot suussa -blogille, jossa näiden herkkujen valmistuksen salat oli upeasti kerrottu.

Tällaisella Jauhot suussa-blogin  ja Srtrömsö reseptin kombinaatiolla ja kärsivällisyydellä onnistuin vihdoin kuorissa:

90g (n. 3 kpl) valkuaista
30g (n. 2 rkl) hienoa sokeria
200g ( n. 3 dl) tomusokeria
110g mantelijauhoa
karamelliväriä

Mittaa siivilöity mantelijauho ja tomusokeri kulhoon ja siirrä odottamaan.
Vatkaa valkuaisia ja kun ne alkavat muodostaa kevyttä vaahtoa, lisää hieno sokeri vähän kerrallaan ja vatkaa vaahto kiiltäväksi marengiksi-
Sekoita tomusokeri-mantelijauhoseos vaahtoon käännellen ensi nopeasti ja sitten tahtia hidastaen. Lisää mahdollinen väri puolessa välissä kääntelyä. (Seoksen pitäisi olla sopivaa kun vedät veitsellä viillon taikinaan ja 10 sekunnissa kuvio häviää ja taikinan pinta tasaantuu. Mikäli taikina tuntuu vielä liian paksulta, kääntele sitä pari kertaa ja kokeile uudestaan.)
Siirrä taikina pursotinpussiin ja pursota leivinpaperilla peitetylle pellille haluamasi kokoisia taikinaympyröitä (esim. n. 3 cm halkaisijaltaan). Pursotettuasi pellillisen kopauta peltiä kevyesti muutaman kerran pöytäpintaa vasten.
Anna taikinan levätä 30-60 min ennen paistamista.
Paista 150°C:ssa n. 18 min.

Valmiit marengit ovat macaronin puolikkaita. Irrota ne jäähtyneinä varovasti leivinpaperista ja lado ne pöydälle joka toinen pyöreä selkäpuoli alaspäin. Lisää ”vatsapuolelle” täyte ja sulje toisella puolikkaalla.
Säilytä macaroneja jääkaapissa. Marenkiherkut ovat parhaimmillaan parin päivän sisällä nautittuina.

Vaaleanpunaisiin macaroneihin kuuluisi varmaankin joku marjainen (vadelmainen) sisus, mutta nyt hiukka fuskasin ja käytin valmista Lime Curdia.

Emännän kokemukset:
Ensimmäisen version tein reseptillä, jossa marenkia varten sokerivesi keitettiin siirapiksi 118 asteeseen. Voi kun tuli kauniin killtävä marenki, mutta sitten töppäsin. Jatkoin mantelijauheen sekoittamista vatkaimella ja vesitaikinahan siitä syntyi. Paistuivat muuten hauskoiksi kupeiksi, eli täytettä mahtui tooosi paljon.

Toinen versioni olikin jo yllä mainitulla ohjella, mutta nyt en sitten taas edellisestä "viistuneena" uskaltanut sekoittaa  tomusokeri-manteliseosta kunnolla ja taikina jäi tönköksi. Pursottelin vielä isolla sahalaitaisessa tyllalla leivokset ja lopputuloksena oli vihreitä marenkiruusukkeita, jotka jäivät vielä sitkeiksi. Kyllä nämä omalle väelle maistuivat siitä hupolimatta ihan ilman täytettäkin kahvin kanssa.

Ilman kommelluksi tämä viimeinen satsikaan ei mennyt. Pursotinpussi (kertakäyttöinen pursotinpussi) repesi heti alkuunsa. Nyt käytin pienempää tasalaitasta tyllaa ja pussia sai puristaa aika reippaasti. Mutta paras lopputulos kuitenkin.