Oluessa haudutettu karitsanpotka

Lammas on päässyt meillä yhdeksi suosikki liharaaka-aineeksi. Fileet ja paistit on jo useampaakin kertaa koettu, nyt vuorossa hieman kauemman paistoajan vaativat potkat. Tällainen pitkään uunissa haudutettava ruokahan on emännälle varsin kiitollinen. Pata valmistellaan mietoon uuninlämpöön ja siellähän se itsekseen putraa ja sillä välin voi tehdä vaikka ja mitä.

Siinä potkat juuri padasta nostettuna
odottavat tarjolle panoa.

4 kpl karitsanpotkaa
suolaa
timjamia
2 sipulia
makujuureksia (esim. pari  porkkanaa, palsternakkaa ja vähän selleriä)
maun mukaan runsaasti valkosipulinkynsiä
timjaminoksia tai kuivattua tinjamia

lihalientä
tummaa olutta

Sulata potkat hitaasti jääkaapissa, huuhdo ja kuivaa. Suolaa ja  ripottele timjamia päälle ja anna maustua jokunen tunti (itselläni ne se oli yön yli jääkaapissa). Ota lihat riittävän ajoissa  ulos huoneenlämpöön lämpenemään ennen valmistusta.
Kuori ja paloittele juurekset ja sipulit reiluiksi lohkoiksi. Paista potkat pannulla joka puolelta ja laita pataan, pyöräytä myös juurekset pannun kautta pataan. Lisää olut ja laiha lihaliemi (suurin piirtein puolet ja puolet) pataan siten, että lihat peittyvät. Kypsennä uunissa miedossa lämmössä useampi tunti, kunnes lihat alkavat irrota luista. (Minimi aika taitaa olla suurinpiirtein 150 C ja n. 3 h, jos miedommalla lämmöllä niin tietysti kauemmin, mutta tulee makosempaa).

Nosta kypsät potkat padasta tarjolle. Tarjoile esim. perunamuusin kera. Muusin voi maustaa myös persiljajuurella tai palsternakalla, keittämällä ne kypsäksi yhdessä perunoiden kanssa ja soseuttamalla muusin mukaan.  Kastikkeen saa tarvittaessa keittämällä haudutuslientä jonkin verran kokoon.

Emännän kommentit:
Vieraat ainakin nauttivat näistä, joten ei vissiin mennyt kovin pahasti pieleen. Suolaa olisi voinut olla aavistus lisää, mutta tuo ei ollut suuri puute. Ja taas kerran kuvaaja ei meinannut pysyä tuoksun houkuttelemien ruokailijoiden edellä ja pöytäannos jäi siksi kuvaamatta. Mutta sellaistahan tuo usein kotikeittiössä on, ainakin meillä.
Potkat olivat aika kookkaat, joten syötävää riitti vähän liiankin kera.Pienempiruokaiselle puolikaskin lihamäärä vois olla sopiva.
Lidlistä ostetussa potkapaketissa oli kaksi "jalkaa yhdessä. Hienosti oli muuten pakattu, luunpään suojana oli erillinen muovi, ettei leikuupinasta irtoa mm. luujauhoa.
On tuo lammas vaan niin maukasta lihaa. Ja edelleenkään ei tarvinnut mitään villatumppua syödä. Kyllä se aika on jo mennyttä, että lammas maistuu villalle, jos joku tuota vielä kuvittelee. Nykyisinhän eniten on juuri saatavilla nuorta eläintä, eli karitsaa, eikä juurikaan tuota villantuotantoon kasvatettua lammasta. Kesällä kuulin eräältä käädyin varustetulta kokilta hauskan muistisäännön lampaan ostamiseen, jos on epävarma kumpaa sieltä Uudesta Seelannista nyt on kaupan tiskiin tuotu. Mutton = mutsi ja Lamb = lapsi, eli ostetaan tuota lasta pannulle.