torstai 8. marraskuuta 2012

Taateliruudut

Mitä muuta taatelipalasta voi tehdä kuin taatelikakkua? Kyselin tätä taannoin hävikkitunnustukseni  yhteydessä, kun kaapista löytyi pari vanhenevaa taatelipalaa, eikä kukaan huomannut tähän vastata. Ei auttanut kun taas kysyä herra Googelilta, mutta eipä hänkään suomeksi juuri muuta tarjonnut, englanniksi eniten tarjottiin taas näitä taateliruutuja. Joten kulutetaan nyt yksi taatelipala tähän.


3,5 dl isoja kaurahiutaleita
3,5 dl vehnäjauhoja
ripaus suolaa
1 tl leivinjauhetta
2 dl ruskeaa sokeria
175 g voita tai marg.
Täyte:
taatelipala
n. 1 dl vettä
1 dl ruskeaa sokeria tai pari rkl siirappia
1 rkl appelsiinimehua (1 tl sitruunanmehua)

Sekoita kuivat aineet keskenään isossa kulhossa. Lisää voi ja sekoita kuiviin aineisiin murumaiseksi seokseksi. Levitä puolet muruseoksesta n. 25 x 25 cm vuokan pohjalle (laitoin leivinpaperin päälle). Painele hieman taikinapohjaksi.
Valmista täyte. Paloittele taatelit paksupohjaiseen kattilaan ja lisää vesi. Kuumenna tasaiseksi mössöksi, painele vuelä haarukalla tasaiseksi ja tarkista, ettei massasta löysy taalelinkiviä. Lisää sokeri ja mehu ja keitä tasaiseksi massaksi.
Levitä täyte pohjan päälle ja lisää loput muruseoksesta päälle. Älä enää tamppaa päälikerrosta.
Paista 175 asteisessa uunissa n. puolituntia.
Anna jäähtyä ennen kuin leikkaat n. 4x4 cm ruuduiksi.

Emännän kommentit:
Kalliiksi tuli tämä leipomus, vaikka tarkoitus oli nuukailla ja käyttää aiemmin ostetut ja käyttämättömäksi jääneet ainekset eikä heittää roskiin niitä. Hellalla oli kaunis Villeroy ja Bochin keksilautanen, josta pidin kovasti. Kun aloin tuota taatelimössöä lämmitellä, laitoin epähuomiossa väärän levyn päälle. Ihmettelin, että miksi noin pieni vesitilkka ei jo ala kiehua ja samassa PAM. Takimmaisella levyllä ollut lautanen halkesi kuumuudesta. Se siitä lautasesta ja harmitti aivan (ruma sana). Ei enää tehnyt mieli jatkaa leipomusta, mutta kun kaikki oli täytettä vaille valmista, niin menköön sitten uuniin.

Siinä tuo sai vuokassa odottaa seuraavaan päivään leivinliinan alla. Ehkä ei nyt ihan tuon lautasen arvoista tullut, mutta varsin maukasta ja täyttävää. Sokerimäärästä huolimatta ei maistunut liian makealta. Hieman epäröin, että tästä tulisi kuivaa.  Ehkä seuraavaan satsiin lisäisin hieman rasvaa, tulisi päälysmurustakin rapeampaa, ehkä. Kyllä tämä taatelikakun voittaa, vaikka siitäkin pidän, niin ehkä uutuutta, mutta mielummin teen tätä, ainakin vaihteeksi. Ei muuta kun taattelipalat kaapista ruuduiksi.

1 kommentti:

Kiitos jo etukäteen palautteestasi!