"MasterChef" Pasta carbonara

Tuleeko pasta carbonaraan kermaa vai ei? Itse olen aina laittanut, mutta mielestäni koskaan en ole oikein onnistunut tässä kohtalaisen helpolta vaikuttavassa ruokalajissa. Ensimmäinen yritys aikoinaan oli varsinaista munakokkelia vaikka maistui kyllä sinne päin, mutta ulkonäkö oli aika luotaantyöntävä. Syödyksi tuli kun nälkä oli, mutta mikään silmänruoka se ei ollut. Noista ajoista olen kyllä hieman petrannut lopputulosta, mutta täysin onnistunutta ei ihan vielä ole tullut.  Joten joskos kokeilisi tätä Australian MasterChef oppitunnin opastusta, miten annos onnistusi ilman kermaa (niin vaikka kyllä Gary tähän lorauksen kermaa laittoi)

pastaa (kourallinen spagettia tai muuta pastaa, meillä tykätään näistä täysjyvä fusilleista)

jokunen siivu/ pieni pala pekonia (panchetta, prociutto, savustettu poski)

1-2 valkosipulin kynttä

2 kananmunan keltuaista (voi olla koko munakin)

pecorinoa raastettuna (parmesaani käy ihan hyvin myös, mutta juuri raastettuna kaikki miellään)

mustapippuria myllystä
(Ei kermaa, tai ehkä pieni loraus kiellopäälle)

pastan keitinvettä muutama ruokalusikallinen 

(Annostus on vähän sinne päin, pekonia ei loppupelissä tarvita kovinkaan paljoa, ettei tule liian suolaista, juustoakin grammoissa vaikea mitata, silmämäärällä sellainen desi höttöistä raastetta)

Laita spasta kiehumaan suolalla maustettuu kiehuvaan veteen, Keitä ohjeen mukainen aika.

Suikaloi pekoni ja hienonna valkosipuli. Paahda pekonia kuumalla pannulla rapeaksi ja lisää loppuvaiheessa valkosipuli, ettei se pala.

Erottele keltuaiset. Raasta pecorinoa keko keltuaisten päälle kulhoon ja rouhaise hieman mustapippuria myllystä mukaan. Sekoita (tv-kuvassa tästä tuli tahnamaista). Jätä odottamaan seuraavaa vaihetta.

Lisää keitetyt pastat pannulle ja tilkka pastankeitinvettä ja sekoita pekonien joukkoon. Rouhaise tässäkin vaiheessa hippunen mustapippuria mukaan. 

Nosta pasta ja pekoni pannulta suoraan munien ja pecorinon joukkoon (EI muna-pecorinoseosta pannulle). Sekoittele siten, että kuuma pasta kypsentää kananmunan (jos kovin tönkköä lisää  kuumaa pastan keitivettä)

Nosta koko komeus lautaselle (juuston pitäisi olla jonkun verran venyvän näköistä tässä vaiheessa), Raasta pinnalle pecorinoa ja pieni rouhaisu mustapipuria.
Tarjoile heti!

Emännä kommentit:
Noin se pitää tehdä, nyt ei tullut kokkelia ja maku oli sitä mitä pitikin (tai ainakin sellaista miltä se on matkoilla on maistunut). Eikä tarvitse kermaa, keitivedestä saa sopivasti juuston kera kastiketta pastan pintaan.
Minulla oli käytössä tällä kertaa prociuttoa, sen suikalointi ja paahtaminen ei mennyt ihan oikeaoppisen pieneksi ja rapeaksi, mutta toimi silti.

Tämä jos mikä, on nopea, helppo ja edullinenkin arkiruoka, josta melkein kaikki tykkää. Viime aikoina on laiskuuttaa tullut melkein vain tehtyä tällaisia helppoja arkipöperöjä, enkä niitä aina ole tänne blogiin viitsinyt päivittää. Laitetaan tällekin aihepiirille nyt ihan oma tunniste, jospa sinne kertyisi sen myötä myös muitakin tällaisiä työpäivän jälkeisiä pikaruokia, jotka saa nopeasti ja helposti, sortumatta kuitenkaan ylenpalttisesti einespohjiin.