Munakoisopata a'la Tommi Myllymäki

Taas on tullut katseltua Ruotsin TV4:n aamulähetystä ja näin lihattomana aikana sopii mainiosti kopioda tämä herkullinen resepti muistiin.

Pitkä hiljaiselo blogissani on johtunut yksinkertaisesti kaikenlaisesta kiireestä. Kyllä meillä on syöty koko kesän ajan, helppoa ja yksinkertaista kevyttä kesäruokaa, joista monet on jo tänne kirjailtu aiemmin muistiin. Painoa on pudonnut rutkasti ja toivottavasti liikuntakiireet antavat syksyn tullen myös mahdollisuuden koota tänne parhaita oivaluksia nimen omaan painonhalinnan näkökulmasta samalla unohtamatta ruuan herkullisuutta ja tarpeellisuutta muutosprosessissa.

400 g/ n. 1 tlk  keitetyjä kikherneitä
1 munakoiso
2 sipulia
2 valkosipulin kynttä
2 tl currya
2 maustemittaa kardemummaa
1 tl juustokuminaa
1 punainen chili
2 tl hunajaa
2 dl kasvislientä
2 dl kookoskermaa
1 lime, mehu ja kuori
1 ruukku tuoretta minttua


Paloittele munakoiso ja sipulit (reilut palat) Viipaloi valkosipuli ja chili. Paista oliiviöljyssä åintoihin hieman väriä isossa padassa. Lisää mausteet ja jatka vielä muutama minuutti paistamista. Lisää kikherneet ja kasvisliemi ja anna hautua n. 10-15 minuuttia.

Lisää kookoskerma ja hiemn hunajaa sekä limen mehu ja kuori ja hauduta vielä n. 5-1 0 min.

Kun pata on hieman keittynyt kokoon ja on hyvän "paksuista" lisää minttunlehtihakkelus tarjoiltaessa.
Alkuperäisohje: http://mittkok.expressen.se/recept/het-bongryta/

Emännän kommentit:

Oikein makoisa ja helppo kasvisruoka ja täyttävä. Meillä tästä pidettiin kovasti, maku toi mieleen etäisesti meidän yhden vanhan lempparin, Kanakookoskeiton. 

Koska kaapissa ei tietenkään ollut kaikkea reseptin ainaeksia, niin kookoskerma vaihtui koomosmaitpoon, keltainen curry vihreään currypastaan, ja kun leikkuu laudalla oli yksi pieni porkkana, niin hups, pilkoin senkin tuonne mukaan mutta kardemummaa olisi pitänyt laitaa enemmän, sitä kun oli vain himpun verran. Mutta hyvää tuli. 

Banaani-hernejäätelö

Leila on leiponut ruotsalaisille kakkuja ja muita herkkuja söötissä keittiössään paljon, nyt hän on lapsen myötä myös siirtynyt  terveellisimmille resepti apajille.  Hän oli tässä eräänä aamuna aamutelevisiossa (Ruotsin TV4) ja pienten alkuhankaluuksien jälkeen sai maistatukseen mm. banaani-hernejäätelön. Sen verran eksoottinen yhdistelmä, mutta sai juontajilta niin paljon kehuja, että pakkohan tuota oli kokeilla.

Itselläni on melkein aina pakastettua banaania (viipleina) pakkasessa. Se on mainio pikku herkku, kun tekee mieli jotain makeaa, varsinkin kesällä jäätelön korvikkena ja tietysti siitä saa hyvän  aineksen smooteihin tai muihin vastaaviin juomiinsekoituksiin. Mutta, että jäätelöä herneen kanssa?

Alkuperäisohje:
n. 4 pakastettua banaania viipaleina
1 nippu/ruukku tuoretta minttua
250 g pakaste herneitä
1/2 limen mehu
2 rkl agave siirappia
veitsenkärjellinen lakritsapulveria

Ajetaan yleiskoneella tai tehosekottimella jäätelömassaksi ja tarjoillaan heti.

Emännän kommentit:
Omassa koeversiossa mintuksi laitoin  1/2 normaalia ja 1/2 vahvaa minttua kun kumpaakin sattui olemaan käytettävissä. En lisännyt mitään makeaa enkä tuota laritsijauhetta.

Näin ensimmäisellä tekokerralla ainakin tehosekoittimella murskaaminen oli haastavaa ilman enempää nestettä, siirsin lopulta osittain nurskaanuneen massan toiseen astiaan ja survoin lopun sauvasekoittimella. Yleiskoneen leikkaava terä voisi olla ehkä paras valmistusväline (minula vaan ei ole sellaista). Kovin paljoa noita pakasteita ei kuitenkaan kannata sulatella etukäteen, ehkä hieman voisi kuitenkin.

Maku: banaani maistui, lime maistui, minttu maistui, mutta hernettä ei ihan heti osannut sieltä erottaa. Jos hyvin onnistuu hienontamaan tuon, niin vieraille voi tulla yllätuksenä tämä täysin maidoton "terveys"jäätelö. Oikeasti tosi hyvää!

Alkuperäisresepti

Varhaiskaalikeitto

Ruokajuttuni ovat olleet jonkin aikaa "jäähyllä", mutta on meillä syöty kuitenkin joka päivä. Viime aikoina annokset ovat olleet lähinnä kevyitä salaatteja tai muita sekailaisia luomuksia kaapin antimista, joten jokaisesta sellaisesta en ole tänne viitsinyt kirjoitella. Eikä tämä keittokaan noista muista sen kummemin poikkea,  oli vaan niin hyvää, että ajattelin laittaa muistiin vastaisuuden varalle.

1 pieni varhaiskaali
2 porkkanaa
1 sipuli
2 sellerin vartta
2 paprikaa (esim. vihreä ja punainen)
n. 1/3 pakettia pekonia
n. 100 g palvikinkku kuutioita
2 kasvisliemikuutiota + vettä
laakerinlehti
maustepippureita
(suolaa)

Käsittele kasvikset, suikaloi kaali, viipaloi porkkana, paloittele paprika, sellerinvarsi ja sipuli.
Pilko pekoni ja palvikinkunpala pieniksi kuutioiksi ja paista hetki niitä pannulla.
Lisää kattilanpohjalle pieni loraus öljyä ja pyöräytä kasvikset lämpimäksi kattilassa, lisää pekoni ja kinkkukuutiot ja huuhdo pannulta hyvä maku vedellä kattilaan. Lisää liemikuutiot ja vettä siten, että kasvikset juuri peittyvät. Lisää myös pippurit ja laakerinlehti.
Kiehauta keittoa n. 20 min, eli kunnes porkkanat kypsyvät.
Mausta tarvittaessa suolalla.

Emännän kommentit:
Kevätkaali on niin pehmeää, että keittoa ei tarvitse kovin kauaa keitellä. Onnistuu tämä "vanhemmastakin" kaalista, mutta silloin keittoaikaa vaan lisätään sopivasti, että kaalikin kypsyy.

Keitot on usein pastan ohella sellaisia ruokia, että kaapin antimista syntyy joskus yllättävän hyviä vähilläkin aineksilla. No tässä noita kasviksia on runsaasti, mutta esim. sosekeiton pyöräyttää jo parista porkkanasta ja perunasta liemikuution kanssa kahdelle hetkessä. Mielikuvitusta vaan peliin, joskus voi kotikokkiakin onnistaa löytämään mukavia makuyhdistelmiä ennakkoluulottomasti kokeilemalla. Aina ei tule yhtähyvää ja hyvän yhdistelmän toistaminen voikin sitten olla paljon vaikeampaa.

Kvinoa-lehtikaalipilahvi

Taas olen ollut reseptivarkaissa ja sen verran herkullinen annos löytyi tällä kertaa, jotta ilman muuta se on tänne kirjattava ylös myöhemminkin tehtäväksi. Alkuperäisresepti löytyi HS Kiusauksessa blogista. Samalla pääsin testaamaan tuota hankkimaani punaista kvinoaakin, kun en moiseen ollut aiemmin törmännyt.

Kotimaisella ruukkulehtikaalilla

1 ½ dl kvinoaa

3 dl vettä
½ tl suolaa
pieni puntti lehtikaalia (noin 200 g)
2 kevätsipulinvartta
100 g fetaa tai vuohenjuustoa
3 rkl pinjansiemeniä
2 rkl sitruunamehua
1 rkl oliiviöljyä
½ tl mustapippuria

Mittaa kvinoa kulhoon ja kaada päälle runsaasti lämmintä vettä. Kaada kvinoa tiheään siivilään ja valuta hyvin.
Kiehauta 3 dl vettä kattilassa. Lisää suola sekä valutettu kvinoa ja anna hautua hiljalleen poristen kannen alla 12 minuuttia.
Sillä välin huuhtele lehtikaali ja revi se suupaloiksi lehtiruotien ympäriltä.
Lisää lehtikaalipalat kvinoan päälle ja anna hautua kannen alla vielä 5 minuuttia, kunnes kvinoa ja lehtikaali on kypsää ja keitinvesi on kokonaan imeytynyt kvinoaan.

Hienonna kevätsipulinvarret.
Murenna juusto.
Paahda pinjansiemeniä hetki kuivalla, kuumalla paistinpannulla.

Sekoita kypsään kvinoa-lehtikaaliseokseen kevätsipulit, juusto, sitruunamehu, oliiviöljy ja paahdetut pinjansiemenet. Mausta mustapippurilla.

Espanjalaisella lehtikaalilla (kovempilehtinen)

Emännän kommentit:

Viime ajat on tullut tehtyä vain niitä vanhoja tuttuja ruokia, josita jo tänne bloh´giin olen kirjaillut, joten en ole ollut syömättä paria kuukautta, mutta eipä ole tullut mitään uutuuksia tehtyä.

Tämä sen sijaan oli oikeasti hyvä "mättö", kuten alkuperäisreseptissä mainittiin. Helppo, nopea ja maukas.

Lisäys 16.3.2015: Koska kaupassa ei ollut saatavilla kovempilehtistä espanjalaista lehtikaalia vaan ainoastaan kotimaista ruukkulehtikaalia oli "mättö" tehtävä tuosta jälkimmäisestä. Mutta eipäs tullut lainkaan yhtä rapsakkaa ja ruokaisaa. No,  makua asia!

Kasvis-papupannu

Nyt on taas se aika vuodesta, kun ryhdymme lunastamaan niitä lupauksiamme, kuka nyt mitäkin on luvannut ja lyönyt tavoiteeksi. Liityykö se ruokaan? Liittyykö se kevyempään tai kasvispitoisempaan ruokaan? Miten päin vaan, tämä on kuten niin usein olen todennut, reseptien selailun ja kaapin antimieni tuotos, ei ihan kevyintä mutta kasvista ja terveellistä jos ei syö liikaa. Tällaista se ruuanlaitto meillä on, jatkuvaa kaapinjämien syöntiä, kun on sellainen suunnittelematon ostaja, että kaikkiea herkullista pitää kerätä ostoskärryyn inspiraatiopäivää varten.

3-4 porkkanaa
2-3 lehtisellerin vartta
1 pieni purjo
kourallinen pikkutomaatteja ja muutama kuivattu tomaatti
1-2 purkki tomaattimurskaa (tai tomaatteja)
1 prk isoja valkopapuja (voipapuja?)
n. 1 tl kuivattua minttua
n. 1 tl kuivattua tinjamia
1 rkl oreganoa
1 pieni laakerinlehti
pari rouhasua mustapippuria
oliiviöljyä
(sitruuna)suolaa
Vihreätä yrttiä koristeeksi

Valmistele kasvikset:
Huuhdo purjo, ja paloittele valkoinen osa rengalanteiksi (vihreämpiosa puolirenkaiksi, jotta saat hiekat paremmin huuhdeltua pois). Kuori ja paloittele porkkana lanteiksi.
Huuhdo ja paloittele sellerinvarret. Halkaise pikkutomaatit ja paloittele kuivatut muutamaan osaan.
Huuhdo valmiiksi keitetyt pavut. Laita kaikki kasvikset yhteen isoon kulhoon, lisää kuivat mausteet ja käännellä mausteet kasvisten pintaan.
Valuta murskasta neste, mutta älä heitä kumpaakaan osaa pois.

Laita pannun pohjalle öljyä ja tomaattimurskan neste. Kaada vihannkeset pannulle ja nosta tomaattimurska vihannesten päälle. (Halutessasi valuta vielä päälle hieman oliiviöäljyä). Sohi vähän murskaa vihannesten väliin.

Laita pannu foliolla peitettynä 200-225 asteiseen uuniin lampenemään n. 15 min. Ota folio pois ja paista n. tunti (tai kunnes porkkanat ovat kypiä, itse en malta odottaa nittä ihan pehmeiksi, pidän hieman napakoista mutta myös hötkyilen nälkäisenä). Kääntele vihanneksia paiston välillä muutama kerta ja lisää tarvittaessa tilkka vettä pannulle.

Tarjoa hyvän maalaisleivän kanssa (myös feta tai vastaava juustomuru sopii lisukkeesi).

Emännän kommentit:
Meiltä löytyi kaapista  nuo kaikki ainekset valmiina, mutta erilaiset muunnelmat varmaankin ovat yhtähyviä. Esim. pavut voisi korvata kikherneillä, lisätä vaikka paprikaa, purjon vaihtaa sipuliin tai lisätä valkosipulia eli tämä on sellainen ihana jokaisen oman maun ja kaapin antimien mukaan sovellettava pata.

Nuo porkkanat tomaatissa kypsyvät minusta aina huonosti, paahtuvat uunissa ilman tomaattia mielestäni paljon nopeammin, Mietinkin, että onnistuisikohan nopeuttaa tätä laittamalla porkkanat ensin pannulle uuniin vain tilkan öljyä kanssa siksi aikaa kun valmistelee muut ainekset? Sitten sekottaisi vasta muut tilpehöörit porkkanoiden kanssa. Pitääpä kokeilla tulisiko tuo silloin nopeammin kypsäksi.

Minä tykkäsin, sain todella keskustellä itseni kanssa, että en syönyt yksinään 3/4 annoksesta kerralla. Tiukkaa teki, mutta kaappiin meni puolet odottamaan lämmitystä, joten tuon ainesmäärän voisi laskea riittävä 3.4 annokseen.

Sinappi-rakuunamarinoitu jääkellarinlohi

Graavattu lohi lienee suosituimpia joulukaloja nykyään. Missä on lipeäkala?!?
Perinteisen suola-sokeri-tilli suolauksen sijaan kokeilin tukholmalaisen Oaxen ravintolan joulusuosikkireseptin innoittamana joulupöytään jääkellarinlohta sinappi-rakuunamarinadilla. Toimi!

(Valmistusaika: 2 pv + 2 pv)
n. 1 kg pala tuoretta merilohta (pienempikin määrä onnistuu samoin)
1 l vettä
1 dl merisuolaa
1/2 dl sokeria

n. 2 rkl sinappia (dijon)

rakuunaa (kuivattua ja tuoretta)

Valmista ensin liemi. Kiehauta vesi ja sulata siihen suola ja sokeri. Anna jäähtyä kylmäksi.

Nypi lohesta ruodot pois. Laita kala laakeaan astiaan nahkapuoli ylöspäin. Kaada kylmä liemi kalan päälle niin, että kala peittyy kauttaaltaan. Laita kalan päälle tarvittaessa paino.

Anna suolaantua jääkaapissa 2-3 päivää. Poista kala suolaliemestä ja poista nahka. Pyyhi kalan pinta kuivaksi talouspaperilla. Sivele kuivattuun pintaan sinappia ja ripottele päälle kuivattua rakuunaa (antaa enemmän makua kuin tuore). Anna marinoitua vielä 1-2 päivää jääkaapissa. Paloittele paksuhkoiksi viipaleiksi tarjolle. Koristele tuorella rakuunalla. 

Emännän kommentit:

Rakuuna toimi oikein mainiosti tässä.
Ruotsalainen makea hovimestarinkastike on monelle tuttu graavilohen lisuke, joten sinapin lisääminen ei tuntunut oudolta, ennemmin epäilin rakuunaa. Alkuperäisohjeessa oli tietysti maininta, että mieluiten Slotsin sinappia, mutta enpäs sitä lyhyellä etsinnällä löytänyt kaupasta, joten vanha kunnon Dijon sai duugata. Ja hyvin toimikin makean rakuunan maun kanssa, ehkä jopa paremminkin.

Joulupöytä 2014 teemalla "A Feast of Seven Fishes"

Kyselin tänä jouluna suomalaisilta tuttaviltani, mitkä olisivat sellaiset joulupöydän tarjottavat, joita ei missään nimessä haluaisi poistaa pöydästä ja mitä puolestaan ei kaipaa siellä olevan (tai mitkä tulee jättämään syömättä). Ja vastaukset olivat vielä aika odotettuja, joulupöytä on tuttavillenikin melkein pyhä asia perinne ruokineen, vaikka siellä onkin monta sellaista, joita ei miellään söisi. Pienessä otoksessani kaikki mainitsi kinkun jollain tapaa  ja useille se oli se viimeinen minkä pöydästä saisi viedä pois, inhokki listan kärkeen nousivat rosolli ja lanttulaatikko. Hämmästyttävää oli, että juuri kukaan ei maininnut kalaruokia (ei edes silliä) kummallekkaan listalle.

Tämä oli pohjustusta sille, että olen jo monena jouluna, vaikka perinneruuat ovatkin hyviä, halunnut muokata minun omaa joulupöytää erilaiseksi ja kevyemmäksi. Tänä vuonna sille oli otollinen hetki, joten ajatukseni lähti, että jospa jouluaattona olisikin neljälle aikuiselle tarjolla vain kalaruokia ja kinkkua tarjoaisin vasta aattoillan hiukopalana tai joulupäivänä.

Jouluisten kalaruokareseptien googlaaminen toi melkein alkumetreillä vastaan italialais-amerikkalaisen jouluaaton "A Feast of Seven Fishes" juhlan (italiaksi La Vigilia, lähde wikipedia). Hmm.. tuohan sopi minulle kuin nenä petterin päähän, eli ei kun tarjolle (ainakin) seitsemän erilaista kalaruokaa. Tämä valikoima on toki tehty oman perheeni suosikeiden mukaan ja paljon muutakin hyvää olisi ollut mielessä, mutta lähdin muutokseen aluksi kuitenkin varmoilla valinnoilla. Se kannatti! Kaikki olivat tyytyväisiä ja kinkun puute unohtui alkumetreillä. luulen, että ensivuonna saan jatkaa muutosta uusilla kalaherkuilla!

Meidän joulupödän esillepanon  ja tarjoilun valmistelut aloiteaan joulurauhan julistuksen jälkeen (itse tarjottavat on toki valmistettu etukäteen) ja ruokailu aloitetaan jo siinä klo 13-14 aikaan.

Katkarapurengas ja kuorelliset katkaravut

Tämä annos oli valittu ihan perheen miesväelle muutokseen pehmentämiseksi. Kumpikin ovat intohimoisia rapujen ystäviä, joten tarjoilu sijoitetaan myös pöydässä heidän lähelleen. Tämä on sitä keittiöstrategiaa, kun näkivät rapuröykkiön, kinkku unohtui siinä samassa.
- Lidln valmis pakaste katkarapurengas sekä ympärille kuorimattomia katkarapuja

Silli ala Russe 

Ruotsalasessa joulupöydässä on aina silliä, joten siksi sitä löytyy täältäkin. Idea on kopioitu  HS jouluresepteistä, ja tarjolla on matjessilliä keitettyä kanamunaa (valkuainen ja keltuainen omana raitanaan), suolakurkkukuutioita ja punajuurikuutioita. (himskatti, sipulikuutiot unohtui, no ne löytyi matilautaselta tarvitseville)

Marinoidut äyriäiset
Tämä oli vähän sellainen kokeilu juttu, toiset tykkäsi, minä en ihan syttynyt.
Pannulla öljyssä kyymensin ensi valkosipuliviipaleita ja hetkenpäästä freesaisn julienneksi paloiteltuja porkkana ja selleritikkuja. joukkoon kaadoin n. reilun dl valkoviiniä. Kun viini ei vielä ihan kiehahtanut mukaan alaitoin sulatetun äyriäissekoituksen ja persiljasilppua. Annoin seoksen jäähtyäliemessä ja tekeytyä seuraavaan päivään. Tarjolle asettelin ilman marinointilientä.
No nyt kun tätä kirjoittelen, huomaan unohtaneeni laittaa mukaan sitruunan tai appelsiinkun kuorta, joka olisi tuonut siihen kaipaamaani happoa. Ensikerralla sitten.

Savulohitahna
Tämä on mukaelma Ruotsinlaivan aamupalapöydän tahnasta, josta eräs meillä tykkää varsin paljon.
N. 400 g lämminsavulohta (muhkeaa ja mehukasta), pala purjoa silputtuna, 1 rkl pieniä kapriksia silputtuna, 100 g creme fraichea ja pippuria tahnaksi sekoitettuna. Mukaan voi laittaa myös pienirakeista raejuustoa.

Rakuuna-sinappi (graavattu)lohi

Tästä löytyykin oma postaus. 

Mätiä, sipulia ja smetanaa

Klassikkoa, tällä kertaa oli siian ja muikunmätiä.

Joulusilakat

Äidin tekemät marinoidut silakkarullat. Näiden resepti täytyy pyytää vielä, olivat tosi hyviä. Meinasivat vielä unohtuakin pöydästä, mutta kuvauksen jälkeen pääsivät kyllä tarjolle, olivatkohan hieman ujoja kameralle?

Lisukkeena:
Tietysti rosollia. Itsekkäänä en poistanut listalta omaa suosikkiani (muiden kinkku ja laatikot saivat kyllä väistyä). Rosolli sopii monen kalankin kaveriksi ja siitä pitää meillä kaikki. 

Keitetty peruna, mutta eipä niitä mennyt juurikaan.
Virheä salaattikin oli naamiotu koristeisiin, mutta kasvissyöjät ovatkin tottuneet syömään koristeita, joten koristeet kevensivät ruokaa muutenkin kuin kauneudellaan. 

Leipäkään ei tehnyt kauppansa, kun kaikkea muuta hyvää oli riittämiin. 

Emännän kommnetit:
Kaikilla oli vatsat täynnä ja eikä vanhempi väkikään valittanut traditoiden murtamisesta ja miehet olivat ilahtuneita rapulautasesta.
Myöhään illalla sai sitten ne pakolliset kinkkusiivut ja taisi siinä muutama lusikallinen lanttulaatikoakin mennä kaverina.