Gnocchit

Aina on sanottu, että pitää maistaa useamman kuin kuin sen kaksi kertaa (ensimmäisen ja viimeisen) ennen kuin tuomitsee ruuan ei-pidettyjen osastoon. Joten tämä on minulla nyt sitten se toinen kerta gnocchien kanssa. Ensimmäinen kerta oli ensimmäisellä Italian-lomallamme jokunen vuosi sitten, ja siellä tällaisella maalaisillallisella. Illallisen kaikki muut ruuat olivat ihania ja sitä illallista on kiittäminen myös espresso fanituksestani, mutta gnocchit eivät maistuneet. Olivat kummallisia mautomia klönttejä.

Uusimmassa (6/2011) Glorian Ruoka ja Viini -lehdessä oli tämä palsternakka-omenagnocchit resepti ja kuvateksti houkutteli kokeilemaan nyt sitten tätä versiota. Lue tuolta lopusta Emännän kommeteista miten näiden kanssa sitten oikeasti kävi - ovatko chocchit minun ruokalistallani vielä jatkossa?

Ensiksi kannattaa valmistaa tämä lisuke:
Kirvelipesto
1/2 dl manteleita (paahdettuna)
1/2 valkosipulinkynsi
1 ruukku kirveliä
n. 1 dl oliviiöljyä
suolaa
mustapippuria
1/2 sitruunan mehu

Paahda mantelit kuumalla kuivalla pannulla. Aja mantelit, valkosipuli ja kirveli tehosekottimessa (tai tehokkaalla sauvasekoittimella) tasaiseksi. Lisää öljy, sitruunanmehu ja mausteet ja soseuta tasaiseksi.
Anna makujen tasaantua ennen tarjoamista.

Ja sitten näiden gnocchien kimppuun: Annos on sitten reilu, onhan se artikkelissakin tarkoitettu talkooruuaksi - varmaankin sellaiselle 8-10 hengelle.

Palsternakka-omenagnocchit
400 g palsternakkaa
1 omena (kirpeä)
3 kananmunaa
n. runsas 2 dl raastettua parmesaania
pikkasen tuoretta rosmariina hienonnettuna
n. 7-8 dl vehnäjauhoja
suolaa
mustapippuria myllystä

Kuori ja paloittele palsternakat ja keitä kannen alla lähes kypsiksi. Lisää kuorittu omena paloiteltuna kypsymään loppuvaiheessa (ei vaadi niin kauaa kypsymiseen).Valuta neste pois ja soseuta kulhossa sauvasekoittimella (tai survimella). Lisää kananmunat, juustoraaste ja rosmariini soseeseen. Sekoita. Lisää jauhoja kunnes taikina tuntuu jämäkältä eikä enää tartu kulhon reunoihin. Mausta suolalla ja pippurilla.
Pyörittele taikina jauhotetulla pöydällä n. 2 cm paksuiksi rulliksi ja paloittele rullat n. sentin paloiksi. Haarukalla voi painaa gnoccheihin koristejäljet.
Kiehauta suuressa kattilassa vesi ja mausta suolalla. Keitä gnocchit useassa erässä n. 5-6 min kokoajan hiljalleen poreilevassa vedessä kypsiksi (ovat kypsiä kun nousevat pinnalle). Nosta reikäkauhalla puhtaan keittiöliinan päälle valumaan. Pidä ne lämpimänä liinan( ja folion) avulla.
Paista lopuksi kuumassa rasvassa paistinpannulla kaunis ruskea pinta juuri ennen tarjoilua. 

Emännän kommentit:

Kirvelipesto on kauniin värinen ja ihanan raikas sekä todella sopii noiden gnoccien kanssa, siinä lehden kuvateksti ei liioittele. Hieman hankaluuksia minulla oli tuon soseuttamisen kanssa tehosekoitimella, joten lopun soseutamisen tein sauvasekoittimella.

Gnocchit - ensikertaa tätä ruokalajia valmistavana tuntui aika työläältä, vaiheita on monta. Taikinan koostumus jäi minulla vielä jonkinverran arvoitukseksi, oliko se sellaista kun piti. En uskaltanut enempää lisätä jauhoja vaikka ei se ihan minusta silleen irronnut kulhosta kun kuvittelin. Oliskohan pitänyt laittaa käsi vaivaamaan taikinaa kuten pullataikinassa, puuhaarukalla tein ja pelkäsin sen jo sitkeydestä katkeavan? Mutta kyllä taikinasta sai jauhojen avulla pötköjä ja pötköistä paloja. Haarukkakuviointi litisti palat neliöiksi.
Keittäminen onnistui hyvin, kauniisti nousivat pinnalle. Kun tässä vaiheessa maistoin klönttiä, niin totesin miehelleni, että saat varautua noutopitsan hakuun - ei tule maistumaan. Sen verran sitkas ja limaisen oloinen oli.
Mutta annappas olla, kun gnocchi klöntit paistoi runsaassa rasvassa pannulla (rasva ei kuitenkaan tuntunut imeytyvän gcnocchiin) niin näistähän tulikin tosi hyviä. Ovat muuten tosi täyttäviä, eli pienempikin määrä riittää. Lisukkeena meillä oli muutama siivu prosciuotto crudoa, mutta ilman sitäkin on hyvää.
Meillä ei käyty hakemassa pitsaa, vaan pääsee jatkossa kokeiltavien ruokien joukoon. Jossain vaiheessa tekemistä ajattelin, ettei minusta kyllä italianmammaa saa tätä tekemällä, mutta vielä on toivoa.