Petkeleellä hakattu rosolli

Jos pitää valita mieluisin joulupöydän ruoka, niin minulla se on ehdottomasti rosolli. Sitä meillä syödään jo syksyn aikana muutoinkin, mutta etenkin jouluna. Rosollin valmistukseen meillä kuuluu ehdottomasti myös hakkuulaatikko ja petkele. Minun petkeleeni on jo iäkäs perintötyökalu, jossa jo hyvin käteen sopivaksi muotoutuneen varren päässä on poikittainen suora kauniilla sydämmellä koristeltu taottu terä. Petkeleeni on tietojeni mukaan mummoni äidin äidin eli silloin puhutaan vuosiluvusta jotain 1870-lukua. Petkelettä käytetään mm. hakkurina ainesten hienontamiseen.

Keitettyä
 - punajuurta (etikkapunajuurikin käy kiireessä)
 - porkkanaa
 - perunaa
etikkakurkku
sipuli
(omena)
suolaa

Itse rosollin valmistus ei ole mitenkään vaikeata. Keitetään juurekset etukäteen ja hakataan jäähtyneet ainekset laatikossa sopivan kokoisiksi paloiksi,  sekoitetaan tai jätetään omiksi osioikeen ja ripautetaan hiukan suolaa mukaan (ja siirretään tarjoiluastiaan).
Tuunaukseksi riittää mielestani vain mukana tarjoittava kermavaahto, johon lorautettu muutama tippa punajuurten lientä (keitinliemi tai etikkaliemi).Mutta tällöin onkin jo kyseessä juhlaruoka.

Vaihtelua rosolliin saa lisäämällä mukaan mm. omenaa ja rosolli muuttuu sillisalaatiksi lisäämällä mukaan muutaman sillipalan.

Tällainen on hakattu lopputulos hakkuulaatikossa

Tuo hakkuulaatikko on puinen laatikko, jossa hakkaus on helppo tehdä. Omani on suorakaiteen muotoinen, mutta olen nähnyt ihan neliskanttisiakin. Minun laatikko on tehty edellisellä työpaikallani (kiitos verstaanpojille!) jo vuosia sitten yksien pikkujoulujen rosollin valmistukseen äitini laatikkoa mallina pitäen. Vaikka siihen käytetty puulaji on hivenen pehmeä, niin hyvin on toiminut. Punajuuri toki värjää laatikkoa, mutta se kirkastuu kun pesun jälkeen laatikon pystyy kesäisin mm. kuivaamaan auringossa. Sekä laatikko että petkele on vanhoja hyviksi havaittuja työkaluja, joista en hevillä luovu. (Toimii mm. hyvin kaalin pilkkomisessa kaalilaatikkoon tai -kääryleisiin.)