Itse bostonkakkun tein ihan peruspullataikinaan, esim. siihen, joka löytyy jauhopussin kyljestä. Täytteen makeudesta riippuen sokeria voi halutessaan laitaa hieman alakanttiin.
Äidin bostonkakkun täyteenä oli aina mustikkahillo - miksiköhän tämäkin? (Äiti: no kun sitä oli). Tähän olin ajatellut omenasose-kanelitäytettä, ja kappas kun kaupasta lähdin omenasosetta hakemaan (kun ei omasta takaa ole sitä tullut säilöttyä), niin jopas meitä taas hemmotellaan uutuudella. Se, että jo oli torttutäytteet tuleet lokakuun puolivälissä eturiviin kaupassa, niin viereen oli tullut myös uutuutena valmis omena-kaneli marmeladi. Sainpa taas tyydytettyä uutuuden maistelu vimmaani tälläkin tuotteella.
Tämä bostonkakku valmistetaan nyt sitten tällä testissä olevalla Hackman Rotisseur pannulla, koska sen saa laittaa uuniin.
Pohjalle kaulitaan pullataikinasta ohut levy. (Tässä en käsitellyt paistinpannua mitenkään etukäteen, ei rasvaa tai vastaavaa, mutta joihinkin muihin astioihin saattaa olla tarve voidella ne etukäteen). Tämän jälkeen kaulitaan tuo pullalevy, johon sivellään täyteeksi (tässä oli ainoastaan tuo em.) marmeladi tai haluttu muu täyte. Levy kääritään rullaksi, josta pätkitään n. 5 cm paloja. Palat asetellaan pystyyn pannulla olevan pohjataikinalevyn päälle. Palojen väliin jätetään nostatusvarat.
Annetaan nousta liinan alla ja ennen uuniin laittoa voidellaan päältä munalla ja ripotellaan koristeeksi raesokeria.
Tässä jo kohonneena, juuri ennen voitelua ja uuniinlaittoa. |
Paistamiseen meni tällä yksilöllä n. 20 min, 200-180 C kiertoilmalla.
Lopputaikinasta voi sitten tehdä pikkupullia tai korvapuusteja samalla täytteellä.
Emännän kommentit:
Siellä se paistuu! |
Kakku irtosi pannusta paiston jälkeen tosi hienosti, ilman mitään ongelmia ja pohjakin näytti juuri sellaiselta kuin pitikin. Olin oikein ylpeä saavutuksestani paiston suhteen.
Marmeladi toimi hyvin, ei valunut eikä levinnyt, mutta aika makeaa on.
Lopputulosta voisin kuvailla lähes täydelliseksi saavutukseksi. Tässä pannu, taikina, täyte ja paisto sekä komeus onnistui paremmin kuin olisin voinut kuvitella. Kyllä tällaisen kakun kehtaa viedä pöytään.
Onneksi olkoon! Oli hauska lukea että onnistuminen oli luokkaa "lähes täydellinen saavutus". Blogisi levittää iloa ja innostusta.
VastaaPoistaHyvä, juuri näin rennosti pitää suhtautua! Hienoa, jatka samaan tyyliin! Olet innostava uusille leipureille! Hyvää jatkoa Sinulle! Terveisin Ebba
VastaaPoista