Mansikkakakkua ja

muuta kesäherkuttelua Ruotsin lomalta.

Ruotsin mansikkakausi on parhaimmillaan juuri juhannuksen aikaan ja jälkeen. Niitä on tarjolla kauppojen lisäksi ennen kaikkea teiden varsien kojuissa. Suomalaisena (ja lähinnä vain Helsingin ympäristöseuduilla liikkuvana) nuo lukuisat tienvarsikojut tuntuvat sangen oudoilta. Itselleni ei tulisi mieleenkään ostaa marjoja vilkasliikenteisen tien bussipysäkin jatkeelta tai kuusenjuuri autonliikkeen ja autokorjaamon pihalta avonaisesta kojusta. Ja nämä esimerkkikojut eivät oleet missään maaseudulla, vain ihan Tukholman esikaupunkialueella (vrt. Vantaa ja Espoo). Mainosten mukaan mansikkalitra maksaa näissä 25 kr (n. 2.75 €), kaupoissa näin marjoja myytävän hintaan 20-25 kr.

Joten pitihän sitä saada mansikkakakkua loman päätteeksi. Sen verran helteistä on ollut, että en enää enempää viitsinyt asuntoa lämmittää, joten tällä kertaa tyydyttiin pelkästään ruotsalaisen kaupan valmiisiin antimiin, eli kaupan kakkupohja, 1/2 litraa kermaa, mehua kostukeeksi ja 2-3 litraa mansikoita sekä marenkipalleroita. Näistä sitten pykättiin tuo kakku ihan perinteisin menetelmin, sisälle pilkottiin vain mansikkaviipaleita, väliin sekä päälle kermavaahtoa (vaniljalla maustettua). Koristeeksi lisää mansikoita sekä nuo marenkipallerot. Tuo kakku meni kyllä esittelystä kahdeksalle ihmiselle ja viimeiset nuoli vielä lautasensakin, eli oli ilmeisen onnistunut.

Tämän kesän "Linna-kiertue" lomamme alkoi tutustumisella Gripsholmenin linnaan, joka sijaitsee lähellä Tukholmaa (n. 60 km). Usein on tultu ajettua ohi matkalla Örebrohon, mutta kuten Suomessakin, lähialueen nähtävyydet on saatettu aikanaa kiertää kouluaikoina ja ei niihin useinkaan tule pysähdyttyä enää sen jälkeen. Linna oli kyllä näkemisen arvoinen. Valtavan kokoinen ja hyvin säilynyt vuonna 1537 rakennettu erittäin kaunis linna ja piha-alue. Linnassa on nähtävillä mm. Ruotsin valtion valtava muotokuvakokoelma Kustaa Vaasan ajasta nykypäivään sekä huonekaluja ja sisustusta. Huoneita ja käytäviä oli paljon, täällä pääsi kyllä entisaikaiseen linnanneito tunnelmaan.

Tutustuminen linnaan päättyi tietysti lounaaseen läheiseen linnan paviljonkiin, ja peri ruotsalaiseen herkkuun, paistetuihin silakoihin (silakkapihvi) sekä perunamuusiin, lisäkkeenä sokeroituja puolukoita.

Tämän jälkeen olo olikin "mät och belåten"!