Ihan yksinkertaisesti vaan ne tavalliset kaalikääryleet

Syksy on siitä ihana vuodenaika, että silloin satokausia antaa mahdollisuudet kaikkiin ihaniin ruokiin tuoreista ja maukkaista kasviksista. Yksi meidän ehdoton suosikki on kaaliruuat eri muodoissaan, mutta näistä ykkönen lienee kuitenkin kaalikääryleet. Ja ei mitään pieniä kääryleitä, vaan oikein kunnon kokoisia ja mehukkaita, joissa paljon täytettä.

1 keräkaali + suolaa keitinveteen

600 g sikanauta jauhelihaa
2 sipulia
n. 3 dl keitettyjä rikottuja ohrasuurimoita
2 munaa
maustepippuria (jauh.)
valkopippuria (jauh.)
yrttisuolaa
1 rkl siirappia
loraus ruokakermaa

Koverra kaalin kanta pois. Keitä kaali isossa kattilassa suolalla maustetussa vedessä. Irroita kaalista lehtiä sitä mukaan, kun ne pehmenevät ja irtoavat helposti. Nosta pyyhkeen päälle valumaan ja jäähtymään.

Hienonna uloimmat kaalinlehdet (isoimmat ja huonokuntoisimmat) sekä kaalin sisuslehdet pieneksi täytteeseen. Kuullota sipulit pannulla pienessä määrässä voita. Sekoita kulhossa kaikki täyteaineet keskenään. Mausta täyte hyvin.

Ohenna tarvittaessa kaalinlehtien paksuimmat lehtiruodit. Täytä lehti ja kääri siitä kaunis paketti. Tämä onnistuu helposti, kun laitat täytteen lehtiruodin muodostamaan kuoppaan, ja nostat sivut ylös täytteen päälle ja rullaat paketiksi. Asettele "paketit" uunipannulle vieri viereen.  Valuta päälle hieman siirappia ja vuole halutessasi ohut voilastu päälle. 

Paista kaalikääryleet aluksi 200 asteessa uunissa. Kun pinta on saanut hieman väriä, laske lämpötila n. 150 asteeseen. Hauduta kypsäksi, tähän menee n. 1½ - 2 h,  välillä liemellä valellen. Liemestä voit lopuksi suurrustaa kastikkeen. 

Tarjoa keitettyjen perunoiden ja tuoreiden sokeroitujen puolukoiden kera.

Emännän kommentit:

Muutama asia mikä on minulle aina jonkinlainen haaste näiden kääryleiden kanssa. Minun kääryleistä tulee aina aika jättikokoisia. No se on tietysti luonnollista, koska jostain kumman syystä ostan aina tosi suuren kaalin (niin teki aina äitinikin, kaalin piti oll iso kääryleisiin). Toisaalta mieheni kyllä pitää näistä juuri sen takia, koska täytettäkin on silloin runsaasti ja kääryle on kuulemma mukava syödä halkaisemalla se nimen omaan ensin pituus suuntaan.  

Toinen haaste on yleensäkin kaaliruokien kanssa suolan määrä. Välillä tuntuu, että vaikka tekovaiheessa mättäisi suolaa miten paljon vaan, niin aina sitä tarvitsee lisätä pöydässä. No onneksi sentään näin päin, lisääminen on aina parempi kuin liian suolaisen syöminen.