No nyt ne ruotsalaiset on tuotteen keksineet, Köttbullekorv, ihan oikein, "lihapullamakkara". Tätähän oli ihan pakko kokeilla!
Ruotsissa on "Mammas köttbullar" käsite ja ei liene turistikohdetta josta ei löytyisi Swedish meatbollseja ja onhan lihapullat olleet raskaansarjan maailmanmestaruudenkin takana. Lihapullat kuuluvat myös olennaisena osana ruotsalaiseen joulupöytään (prissimakkaroiden ja janssoninkiusauksen kanssa).
HK:n ruotsalaisosa Scan on tuonut syksyllä markkinoille lihapullamakkaran. Scanin web-sivun mukaan se on keitetty metvursti, johon lisätty kokonaisia lihapullia ja tämän jälkeen viipaloitu. Pakkaus on 65 g/ n. 9 viipaletta, joten sopii siis hyvin maisteluun. Maultaan siitä voi jonkin verran löytää meillä olevaa balkkaninmakkaraa ja tietysti lihapullaa - se ihan oikeasti maistuu lihapullalle. On kuitenkin aika suolainen ollakseen suunnattu mm. lapsille.
Mielenkiintoinen tuttavuus, positiivisena voi todeta pakkauskoon ja on tuo sentään parempaa kuin moni muu sikäläinen "makkaratuote", jotka minulle maistuvat hapahkoilta. Ei tuosta kuitenkaan meidän suosikkia tule, niin kuin jo markkinoilta poistunut Banaani-Kallen kaviaari oli. Harmi, että sitä ei enää saa, se oli oikeasti ihan hyvää, vaikka kummalliselta kuullostikin.
maanantai 27. joulukuuta 2010
tiistai 21. joulukuuta 2010
Suklaa-punajuurikakku
Kuivakakkujen leipominen on ollut aina minun juttu. Nuorena niitä tuli tehtyä paljonkin, nykyään niitä ei enää juurikaan kahvipöydissä näe, tai ei ainakaan ole minulle tarjottu. Tämän reseptin ainekset houkuttelivat minut kokeilemaan tätä http://www.ruokala.net/resepti/suklaa-punajuurikakku. Ihan kaikkea ei tietenkään aineksista kotoa löytynyt, joten muutin appelsiinimehun mandariinista puristetuksi mehuksi ja jätin nuo leseet pois ja lisäsin hivenen jauhoja. Pikku kakut paistoin tuolla neljän pesän kakkupellilläni, mutta taikinasta oli vain kolmeen. Muuten noudatin ohjetta melko kirjaimellisesti.
5 dl hienoksi raastettua raakaa punajuurta
2 rkl appelsiinimehua
100 g tummaa suklaata
75 g voita
1 dl kolmen leseen seosta
2 1/2 dl vehnäjauhoa
1 1/2 tl leivinjauhetta
2 kananmunaa
1 1/4 dl fariinisokeria
pinnalle:
sulatettua tummaa suklaata tai tomusokeria
Kuumenna uuni 175 asteeseen. Raasta punajuuret hienoksi raasteeksi ja sekoita appelsiinimehu joukkoon. Laita paloiteltu suklaa voin kanssa kattilaan ja sulata miedolla lämmöllä tasaiseksi välillä sekoittaen. Anna jäähtyä hetki. Sekoita leseet, jauhot ja leivinjauhe hyvin keskenään. Vatkaa munat ja fariinisokeri kovaksi vaahdoksi. Sekoita jauhot ja suklaa-rasvaseos punajuuriraasteen joukkoon ja lisää lopuksi muna-sokerivaahto. Kaada taikina n. puolentoista litran vetoiseen kakkuvuokaan. Paista noin 45 minuuttia. Kokeile kypsyyttä puutikulla ja ota kakku heti uunista pois, kun taikinaa ei enää tartu tikkuun. Anna kakun jäähtyä ennen kuin irrotat sen vuoasta.
Emännän kommentti: Kakku jäi mukavan kosteaksi, mutta selkeästi nuo leseet olisivat siihen kuuluneet. Maku jakoi maistelijoiden mielen. Oman mieheni "koulutus" on edennyt jo siihen pisteeseen, että tällaisetkin uudet yhdistelmät maistuvat, mutta työpaikan miehet selkeästi tuntuivat kohteliaasti nyrpistelemään ja taisi suurempi järkytys olla tuo punajuuri kakussa eikä kakku sinäänsä. Teen varmaan toistekin, jolloin on leseitä mukana.
(Lähde:Ruokala)
5 dl hienoksi raastettua raakaa punajuurta
2 rkl appelsiinimehua
100 g tummaa suklaata
75 g voita
1 dl kolmen leseen seosta
2 1/2 dl vehnäjauhoa
1 1/2 tl leivinjauhetta
2 kananmunaa
1 1/4 dl fariinisokeria
pinnalle:
sulatettua tummaa suklaata tai tomusokeria
Kuumenna uuni 175 asteeseen. Raasta punajuuret hienoksi raasteeksi ja sekoita appelsiinimehu joukkoon. Laita paloiteltu suklaa voin kanssa kattilaan ja sulata miedolla lämmöllä tasaiseksi välillä sekoittaen. Anna jäähtyä hetki. Sekoita leseet, jauhot ja leivinjauhe hyvin keskenään. Vatkaa munat ja fariinisokeri kovaksi vaahdoksi. Sekoita jauhot ja suklaa-rasvaseos punajuuriraasteen joukkoon ja lisää lopuksi muna-sokerivaahto. Kaada taikina n. puolentoista litran vetoiseen kakkuvuokaan. Paista noin 45 minuuttia. Kokeile kypsyyttä puutikulla ja ota kakku heti uunista pois, kun taikinaa ei enää tartu tikkuun. Anna kakun jäähtyä ennen kuin irrotat sen vuoasta.
Emännän kommentti: Kakku jäi mukavan kosteaksi, mutta selkeästi nuo leseet olisivat siihen kuuluneet. Maku jakoi maistelijoiden mielen. Oman mieheni "koulutus" on edennyt jo siihen pisteeseen, että tällaisetkin uudet yhdistelmät maistuvat, mutta työpaikan miehet selkeästi tuntuivat kohteliaasti nyrpistelemään ja taisi suurempi järkytys olla tuo punajuuri kakussa eikä kakku sinäänsä. Teen varmaan toistekin, jolloin on leseitä mukana.
(Lähde:Ruokala)
sunnuntai 19. joulukuuta 2010
Petkeleellä hakattu rosolli
Jos pitää valita mieluisin joulupöydän ruoka, niin minulla se on ehdottomasti rosolli. Sitä meillä syödään jo syksyn aikana muutoinkin, mutta etenkin jouluna. Rosollin valmistukseen meillä kuuluu ehdottomasti myös hakkuulaatikko ja petkele. Minun petkeleeni on jo iäkäs perintötyökalu, jossa jo hyvin käteen sopivaksi muotoutuneen varren päässä on poikittainen suora kauniilla sydämmellä koristeltu taottu terä. Petkeleeni on tietojeni mukaan mummoni äidin äidin eli silloin puhutaan vuosiluvusta jotain 1870-lukua. Petkelettä käytetään mm. hakkurina ainesten hienontamiseen.
Keitettyä
- punajuurta (etikkapunajuurikin käy kiireessä)
- porkkanaa
- perunaa
etikkakurkku
sipuli
(omena)
suolaa
Itse rosollin valmistus ei ole mitenkään vaikeata. Keitetään juurekset etukäteen ja hakataan jäähtyneet ainekset laatikossa sopivan kokoisiksi paloiksi, sekoitetaan tai jätetään omiksi osioikeen ja ripautetaan hiukan suolaa mukaan (ja siirretään tarjoiluastiaan).
Tuunaukseksi riittää mielestani vain mukana tarjoittava kermavaahto, johon lorautettu muutama tippa punajuurten lientä (keitinliemi tai etikkaliemi).Mutta tällöin onkin jo kyseessä juhlaruoka.
Vaihtelua rosolliin saa lisäämällä mukaan mm. omenaa ja rosolli muuttuu sillisalaatiksi lisäämällä mukaan muutaman sillipalan.
Tuo hakkuulaatikko on puinen laatikko, jossa hakkaus on helppo tehdä. Omani on suorakaiteen muotoinen, mutta olen nähnyt ihan neliskanttisiakin. Minun laatikko on tehty edellisellä työpaikallani (kiitos verstaanpojille!) jo vuosia sitten yksien pikkujoulujen rosollin valmistukseen äitini laatikkoa mallina pitäen. Vaikka siihen käytetty puulaji on hivenen pehmeä, niin hyvin on toiminut. Punajuuri toki värjää laatikkoa, mutta se kirkastuu kun pesun jälkeen laatikon pystyy kesäisin mm. kuivaamaan auringossa. Sekä laatikko että petkele on vanhoja hyviksi havaittuja työkaluja, joista en hevillä luovu. (Toimii mm. hyvin kaalin pilkkomisessa kaalilaatikkoon tai -kääryleisiin.)
Keitettyä
- punajuurta (etikkapunajuurikin käy kiireessä)
- porkkanaa
- perunaa
etikkakurkku
sipuli
(omena)
suolaa
Itse rosollin valmistus ei ole mitenkään vaikeata. Keitetään juurekset etukäteen ja hakataan jäähtyneet ainekset laatikossa sopivan kokoisiksi paloiksi, sekoitetaan tai jätetään omiksi osioikeen ja ripautetaan hiukan suolaa mukaan (ja siirretään tarjoiluastiaan).
Tuunaukseksi riittää mielestani vain mukana tarjoittava kermavaahto, johon lorautettu muutama tippa punajuurten lientä (keitinliemi tai etikkaliemi).Mutta tällöin onkin jo kyseessä juhlaruoka.
Vaihtelua rosolliin saa lisäämällä mukaan mm. omenaa ja rosolli muuttuu sillisalaatiksi lisäämällä mukaan muutaman sillipalan.
![]() |
Tällainen on hakattu lopputulos hakkuulaatikossa |
Tuo hakkuulaatikko on puinen laatikko, jossa hakkaus on helppo tehdä. Omani on suorakaiteen muotoinen, mutta olen nähnyt ihan neliskanttisiakin. Minun laatikko on tehty edellisellä työpaikallani (kiitos verstaanpojille!) jo vuosia sitten yksien pikkujoulujen rosollin valmistukseen äitini laatikkoa mallina pitäen. Vaikka siihen käytetty puulaji on hivenen pehmeä, niin hyvin on toiminut. Punajuuri toki värjää laatikkoa, mutta se kirkastuu kun pesun jälkeen laatikon pystyy kesäisin mm. kuivaamaan auringossa. Sekä laatikko että petkele on vanhoja hyviksi havaittuja työkaluja, joista en hevillä luovu. (Toimii mm. hyvin kaalin pilkkomisessa kaalilaatikkoon tai -kääryleisiin.)
sunnuntai 5. joulukuuta 2010
Elävä taatelikakku
Taas olen ollut reseptivarkaissa. Sain tutustua Paimion Toivotut lehdykkään vuodelta 1993 ja sieltä silmääni osui jännittävältä kuullostava kakkuresepti. Ja sehän piti tietysti heti kokeilla. Näin joulunaikaanhan taatelikakkuja on tullut ennenkin tehtyä, mutta tämä on hyvällä tapaa erilainen. Mikään laihdutusversio tämä ei ole ja sen verran tuhtia tavaraa, että ei sitä isoa palaa tarvitsekaan syödä.
1 paketti taateleita
½-1 dl vettä
1 ½ dl kookoshiutaleita
1 rkl kaakaojauhetta
Paloittele taateli pieniksi paloiksi. Lisää kaikki aineet monitoimikoneeseen ja sekoita leikkuuterällä sakeaksi massaksi (lisää vettä tarvittaessa). Muotoile massasta kostutetuin käsin kakku (itse tein tuollaisen reilu sentinpaksuisen levyn). Koristele kauden tuoreilla hedelmilla ja marjoilla (tässä kotoonta löytynyttä banaania, päärynää ja persimonia) sekä mantelilastuilla ja/tai kookoshiutaleilla.
Gluteeniton
Emännän kommentti: Meillä tykättiin kovasti, kuria sai pitää ettei kaikki mennyt kerralla. Kakun koristeluunkaan ei tällä kertaa annettu juuri aikaa, kun "taikinakiposta maistanut" odotti kielipitkällä saavansa kakkua lisää. Kiitokset reseptin kehittäjälle!
1 paketti taateleita
½-1 dl vettä
1 ½ dl kookoshiutaleita
1 rkl kaakaojauhetta
Paloittele taateli pieniksi paloiksi. Lisää kaikki aineet monitoimikoneeseen ja sekoita leikkuuterällä sakeaksi massaksi (lisää vettä tarvittaessa). Muotoile massasta kostutetuin käsin kakku (itse tein tuollaisen reilu sentinpaksuisen levyn). Koristele kauden tuoreilla hedelmilla ja marjoilla (tässä kotoonta löytynyttä banaania, päärynää ja persimonia) sekä mantelilastuilla ja/tai kookoshiutaleilla.
Gluteeniton
Emännän kommentti: Meillä tykättiin kovasti, kuria sai pitää ettei kaikki mennyt kerralla. Kakun koristeluunkaan ei tällä kertaa annettu juuri aikaa, kun "taikinakiposta maistanut" odotti kielipitkällä saavansa kakkua lisää. Kiitokset reseptin kehittäjälle!
Munakastike
Tämä kastike meillä kotona 60-luvulla kulki nimellä munakastike. Se kuitenkin poikkeaa netistä yleisesti ko. hakusanalla löytyvistä kastikkeista (bechamel+munahakkelus). Tämä oli sitä herkkua, jota itse sain pienenä perunan kanssa, kun muuten tarjolla ollut ruoka ei maistunut. Varsinaisestihan tämä ei ole kastike, vaan hyydytetty munamassa, mutta se sopii mielestäni mainiosti mm. savukalan kanssa tai esim. sillin ja perunan kanssa.
4 munaa
2 dl maitoa
1 rkl voita/margariinia
suolaa
valkopippuria
ruohosipulia tai muita yrttejä
Sulata margariini paksupohjaisessa kattilassa, lisää maito ja lämmitä hieman (ei kiehuvaksi). Lisää joukkoon munat, joiden rakenne on rikottu haarukalla. Lämmitä muna-maitomassaa miedolla lämmöllä koko ajan pohjia myöten rauhallisesti sekoittaen, kunnes munamassa hyytyy ryynimäiseksi seokseksi. Varo polttamasta pohjaan! Mausta suolalla, valkopippurilla ja ruohosipulilla tai sopivilla muilla yrteillä.
Gluteeniton
4 munaa
2 dl maitoa
1 rkl voita/margariinia
suolaa
valkopippuria
ruohosipulia tai muita yrttejä
Sulata margariini paksupohjaisessa kattilassa, lisää maito ja lämmitä hieman (ei kiehuvaksi). Lisää joukkoon munat, joiden rakenne on rikottu haarukalla. Lämmitä muna-maitomassaa miedolla lämmöllä koko ajan pohjia myöten rauhallisesti sekoittaen, kunnes munamassa hyytyy ryynimäiseksi seokseksi. Varo polttamasta pohjaan! Mausta suolalla, valkopippurilla ja ruohosipulilla tai sopivilla muilla yrteillä.
Gluteeniton
lauantai 4. joulukuuta 2010
Sienikeitto italialaisittain
Tällä kertaa pääraaka-aine on minulle uusi tuttavuus, kuivatut sienet. Nämä olivat ilmeisesti suppilovahveroita, joita sain työkaveriltani (suuret kiitokset vielä). Pidän sienistä, mutta sienestäminen ei ole minun juttu, siksi olenkin aina ylitse onnellinen, jos joku lahjoo minua sienillä muodossa jos toisessa. Näiden sienien mukana sain keitto-ohjeenkin, mutta kun olen tällainen reseptisurffari, niin törmäsin muistaakseni Iltalehden arkistossa olevaan tomaattipohjaiseen keittoon (yleisin törmäämäni resepti oli meinaan kermainen). Joten sitä reseptiä soveltaen tein tällaisen version:
2 dl kuivattuja sieniä + n. 5 dl vettä (tai reilu litra tuoreita sieniä esim. suppilovahveroita tai muita)
2 valkosipulin kynttä
1 keltasipuli
1 tlk tomaattimurskaa
liemikuutio (kana tai kasvis)
mustapippuria myllystä
4 siivua ruispaahtoleipää (tai maalaisleipää)
oliiviöljyä
Liota kuivatut sienet lämpimässä vedessä tunnin verran ja puristele sen jälkeen niistä ylimääräinen neste pois. Säästä liotusvesi.
Kuori ja pieni sipulit ja kuullota ne öljyssä. Lisää sienisilppu ja hauduta jonkin aikaa. Lisää tomaattimurska, sienien liotusvesi ja liemikuutio (lisää vettä tarvittaessa vielä n. 2-3 dl). Keitä parikymmentä minuuttia. Mausta lopuksi mustapippurilla.
Paahda leipäpalat. Laita lautasen pohjalle leipäviipale ja päälle keittoa. Ripottele pinnalle tuoretta basilikaa tai rukolaa silputtuna.
2 dl kuivattuja sieniä + n. 5 dl vettä (tai reilu litra tuoreita sieniä esim. suppilovahveroita tai muita)
2 valkosipulin kynttä
1 keltasipuli
1 tlk tomaattimurskaa
liemikuutio (kana tai kasvis)
mustapippuria myllystä
4 siivua ruispaahtoleipää (tai maalaisleipää)
oliiviöljyä
Liota kuivatut sienet lämpimässä vedessä tunnin verran ja puristele sen jälkeen niistä ylimääräinen neste pois. Säästä liotusvesi.
Kuori ja pieni sipulit ja kuullota ne öljyssä. Lisää sienisilppu ja hauduta jonkin aikaa. Lisää tomaattimurska, sienien liotusvesi ja liemikuutio (lisää vettä tarvittaessa vielä n. 2-3 dl). Keitä parikymmentä minuuttia. Mausta lopuksi mustapippurilla.
Paahda leipäpalat. Laita lautasen pohjalle leipäviipale ja päälle keittoa. Ripottele pinnalle tuoretta basilikaa tai rukolaa silputtuna.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)